Helsinki-prosessi rakensi siltoja etelän ja pohjoisen välille
Yhä kansainvälisemmässä maailmassa globaalien ongelmien kuten veronkierron taklaaminen vaatii valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Helsinki-prosessin asiantuntijaverkosto kokoontui 13. ja 14. helmikuuta Espoon Hanasaareen pohtimaan tämän päivän haasteita.
”Perustava idea Helsinki-prosessissa oli kutoa uusia ja laajempia verkostoja toimimaan maailmanlaajuisessa ongelmanratkaisussa,” pohjusti tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Helsinki-prosessin ideana on ollut luoda foorumi, jossa valtioiden, yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen edustajat yli rajojen pääsevät saman pöydän ääreen. Ongelmiin voidaan luoda ratkaisuja, vaikka kaikki toimijat eivät olisikaan yhtä mieltä kaikesta.
Pääomat ja ideat ylittävät valtioiden rajat, entä sopimukset?
Ulkoministeri Erkki Tuomioja painotti globaalia taloushallintoa käsittelevässä puheessaan, että tällä hetkellä ei ole olemassa valtioiden rajat ylittävää taloussopimusta, jolla esimerkiksi veroparatiisien toimintaa saataisiin suitsittua. Kansainvälinen keskustelu aiheesta on polttavaa juuri nyt, kun monet demokraattiset markkinataloudet painivat taloushaasteiden kanssa.
”Tulisi kehittää foorumi, jossa haastetaan ajattelemaan kansallisen edun yli. Monien toimijoiden yhteistyössä voitaisiin edistää globaalin taloushallinnon hankkeita veroparatiisien sulkemiseksi, kansainvälisen veronkierron estämiseksi ja finanssitransaktioveron asettamiseksi”, kehitysministeri Heidi Hautala summasi.
Kestävää kehitystä valtionrajojen ylitse
”Kestävä kehitys on mahdollista vain, jos ihmisillä, niin miehillä kuin naisillakin, on mahdollisuus tehdä kestäviä valintoja”, totesi presidentti Halonen tilaisuudessa.
Ulkoasianministeri Erkki Tuomioja muistutti, ettei Suomi pysty yksin toteuttamaan tavoitteitaan oikeudenmukaisemmasta maailmasta, vaan tähän tarvitaan yhteistyötä. Tämä olikin yksi syy konferenssin koolle kutsumiseen.
Tapahtumassa katseet suunnattiin Rio+20-konferenssiin. Kesällä järjestettävä tapahtuma on lähiaikojen suurin kestävän kehityksen rajapyykki. Suomi osallistuu kokoukseen veden ja kestävän kehityksen mittareiden teemoilla.
