Nuuksion kupeeseen nousee puurakenteinen luontokeskus
Suomen luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen CLT-puuelementtitekniikalla toteutettava julkinen rakennus. CLT-tekniikka on sekä ekologinen että taloudellinen.
Suomen luontokeskus Haltiasta tulee uudenlainen näyttely-, tapahtuma- ja kokouskeskus. Haltia avataan yleisölle keväällä 2013 Espoossa Nuuksion kansallispuiston kupeessa.
Haltian kantavat rakenteet ja verhoilut ovat puuta maanalaista kellarikerrosta lukuun ottamatta. Haltia rakennetaan Stora Enson Itävallassa valmistamista ristiinlaminoiduista massiivipuulevyistä (CLT = Cross Laminated Timber), jotka sen tytäryhtiö Eridomic jatkojalostaa CLT-pohjaisiksi suurelementeiksi Pälkäneellä.
Rakennustapa ja materiaalivalinta ovat tärkeä osa luontokeskuksen ekologisuutta. CLT-elementit sitovat hiiltä enemmän kuin perinteinen pilari-palkkirakenteinen puurakennus ja ovat ympäristövaikutuksiltaan päinvastaiset betonirakenteeseen nähden.
”Haluamme, että Haltian rakennus henkii kävijöille samaa aidon luonnon kosketusta kuin Haltian sisällöllinenkin tarjonta. Ekologinen rakennusratkaisu tukee myös Haltian mittavaa luontokasvatustavoitetta”, Haltian rakennuttajayhtiön Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja Timo Kukko sanoo.
Haltia on osa World Design Capital Helsinki 2012 -hanketta. Kävijöitä Haltiaan odotetaan vuosittain noin 150 000–200 000.
Puurakentamisen renessanssi käynnissä
Puurakentamisella on ratkaisevan tärkeä merkitys Suomen metsätaloudelle ja koko kansantaloudelle. Pelkästään puutuotekaupan arvo on yli kolme miljardia.
Puu on kokemassa renessanssin rakennusmateriaalina, mutta vielä tarvitaan tuotekehityksen vauhdittamista. Kysymys on myös todella merkittävistä työllisyysvaikutuksista. Rakentamista teollistamalla ja tekemällä pidemmälle tuotteet tehtaalla valmiiksi voitaisiin nostaa merkittävästi puun jalostusarvoa.
Puun käytön lisääminen torjuu tehokkaasti ilmastonmuutosta. Jos puurakentaminen lisääntyisi Euroopassa kymmenen prosenttia, niin Kioton päästövelvoitteista tulisi täytettyä Euroopan osalta 25 prosenttia. Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa paitsi puutavaraviennin myös suuremman jalostusarvon puurakenteiden ja puutuotteiden osalta valtavia käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Kauppapolitiikka: Rakennusala uuden teollisen vallankumouksen kynnyksellä
